Juhan tapa kasvattaa, valmentaa, kilpailla ja jalostaa viestikyyhkyjä.
Lakka tyyppi
Lakka ja sen rakenne on moderni Eurooppalainen lakka. Kaikki hyvällä tasolla kilpailevat viestikyyhky lakat ovat tyypiltään samanlaisia. Suomessa suositaan yhteislakkoja jossa kaikki linnut ovat samassa tilassa. Tämä lakkatyyppi on huoleton hoitaa. Huipputulokset saavutetaan Euroopassa ja nykyään jo Suomessakin lakasta joka on jaettu eri osastoihin.
Lakka on jaettu kolmeen eri osastoon:
- uroslintujen lakka
- naaraiden lakka
- nuorten lintujen lakka
Harrastajan koosta riippuen näitä kolmea eri osastoa voi olla useita. Yhteistä niille on suorakaiteen muotoinen rakenne. Väliseinät lakan sisällä mahdollistavat eri osastojen avaamisen toisiinsa.
Näin lintujen hallinta lakan sisällä on helppoa.
Julkisivulla on sisäänkäynnit ja sputnikit eri osastoihin. Vain naarailla on joissain malleissa ns. ulkohäkki. Jos naarailla ei kilpailla häkki on isompi, usein jopa koko rakennuksen mittainen. Tämä häkki sijaitsee rakennuksen takapuolella. Ulkohäkki on rakennettu niin että vapaana olevat urokset eivät sinne näe / pyri sisään osastoon.
Malli ja lakan käyttöidea on kaikilla sama ja samanlainen. Voit selata eri kilpailijoiden lakkoja ja niiden rakennetta, niin huomaat että muunlaisia lakkoja ei ole käytössä Euroopassa.
Tämä hyväksi todettu malli on se johon tulisi meillä myös pyrkiä. Suomi on kyyhkyharrastukseen pieni maa. Oikeaa tietoa tulisi osta hankkia aina sieltä mistä sitä on saatavilla.
Logiikka kyyhkyjen hoitoon ja kilpailemiseen tästä lakkatyypistä on hyvin yksinkertainen. Sen oivaltaminen vaati perustietoa kyyhkystä ja sen käyttäytymisestä.
Kun olet nähnyt useita Eurooppalaisia huippuharrastajia ja heidän lakkojaan, niin huomaat miten yllättävän yhdenmukaisia nämä lakat ovat. Yhteislakkoja en Euroopassa jollain kilpailuja harrastavalla ole nähnyt koskaan.
Uroslintujen lakka / pesintä tapahtuu täällä
Naaraslinnut siirretään tammi- helmikuussa urosten osastoon. Urokset ovat valinneet osastossa oman pesäloossin. Vahvimmat yksilöt ylemmiltä tasoilta.
Tämä lakan pesäloossi on pyhä paikka urokselle. Sanotaankin että viestikyyhky palaa lakkaansa, mutta suurin into sillä on palata puolustamaan omaa pesäloossiaan.
Jalostustyön idea on aina valita linjan mukaisen naaraat uroksille. Seurata niiden jälkeläisien tuloksia. Tehdä ratkaisut urosten naaraista sen perusteella.
Tässä lakka tyypissä tämä uuden naaraan saaminen urokselle on erittäin helppoa. Uusi naaras siirretään uroksen omaan loossiin. Loossi on jaettu väliseinällä kahtia ja naaras siirretään toiselle puolen. Uros on vapaana ja sillä on täysi rauha tutustua naaraaseen koska loossi on sen oma ja sinne ei muut näe eivätkä pyri, koska jokaisella uroksella on sama projekti käynnissä.
Parinvalinta virheitä tapahtuu vain jos et tiedä mikä loossi kuuluu kellekin urokselle.
Jo seuraavana päivänä voit sulkea molemmat omaan loossiinsa. Pari muodostuu ja vahvistuu kahdessa päivässä.
Ensin vapautetaan ylimmän lakan parit. Suljetaan ylärivi, avataan alarivi, suljetaan ja avataan kerroksittain eri tasoja. Tämä tehdään seuraavan kahden päivänä monta eri kertaa. Näin naaraat oppivat reitin oikeaan loossiin jonne urokset ne myös ajavat.
Tunnistusta kerrostason lisäksi helpottaa eriväriset väli- ja etuseinät.
3-4 päivässä olet saanut parit kuntoon ja sinulla on jalostuslinjan mukaiset parit käytössäsi.
Jos edellisen vuoden pari on antanut hyvät jälkeläisnäytöt, niin silloin parin vaihtoa ei tarvita.
Avolakassa jossa kyyhkyt ovat kaikki samassa tilassa parin valinta ei onnistu helposti. Monesti tällaisessa mallissa uros valitsee haluamansa naaraan, vapaan naaraan tai valinnan peruste on rakkaus. Tämä ei ole jalostusta jossa haetaan tiettyjä ominaisuuksia.
Tulet huomaamaan kuinka helppo on toimia tällaisesta lakasta kilpailtaessa. Kyyhkyn käytöksen logiikka toimii parhaiten tässä mallissa. Harrastajan tulee tuntea joka uros ja sen naaras. Kirjanpito lakan tapahtumista pitää olla erittäin tarkka ja päivittäinen.
Yleensä poikasia otetaan vain ensimmäisestä pesintäkerrasta. Näin säästetään siitoslintuja ja niiden valmennus on helpompaa.
Ensimmäisiin kilpailuihin osallistuminen vanhoilla kyyhkyillä on myös helppo.
Poikasia otetaan myös vain yksi kierto koska silloin tässä toimintamallissa ollaan varmoja naaraan astumasta uroksesta. Poikasia hoitava tai lennolla käyvä uros ei pysty vartioimaan naarastaan niin tarkkaan ettei virheitä tapahtuisi. Tämä seikka jalostuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää. Koska sinun pitää saada selville mitkä parit jättävät hyviä jälkeläisiä. Tämä on paljon vaikeampi projekti kuin tietää mitkä linnut ovat hyviä kilpalintuja.
Jos parit pystytään pitämään täysin erillään ollaan tietenkin myös silloin varmoja naaraan astuneesta uroksesta. Maailman huippuyksilöt ovat kaikki kiinni omissa lakoissaan. Niillä on oma vakionaaras, koska kyyhkyn käyttäytymismalli ja pesintärytmi vaatii sen. Huippu uroksilla käy lakassaan vieraissa montakin naarasta jotka siirretään astutuksen jälkeen takaisin niiden uroksille. Syntyvät poikaset ovat kuitenkin huippuyksilön jälkeläisiä.
Tällä tavalla saadaan huippulintujen verta käyttöön mahdollisimman paljon.
On myös muita variaatiota tehdä tämä siitostoiminta.
Itse poikasten kuoriutumisen ja ruokinnan hoitaa parhaiten luonto. Näin pitää myös olla.
Naaraat munivat toisen kierron n. 14 vrk poikasten kuoriuduttua. Aika vaihtelee +- 4 vrk. Nämä munat vaihdetaan muovimuniin.
Tämä toinen muninta kierto pitää saada pysymään samassa loossissa. Linnut eivät saa valita uutta tai tyhjää loossia. Tämän systeemin hallinnasta voisi varmasti kirjoittaa kirjan. Urokselle on tärkeää että se pysyy aina omassa loossissa joka tilanteessa.
Välillä se jopa ruokitaan loossiinsa. Huippu lakat ruokkivat palaavan uroksen aina omaan loossiin.
Ensimmäiset poikaset erotetaan 26 – 30 vrk vanhoina omaan nuorten kyyhkyjen osastoon. Aika on näin tarkka ja siitä pidetään kiinni. Poikasia kannattaa apuruokkia 20vrk eteenpäin loossiin asennettavaan kuppiin. Näin niillä ei ole edes tarvetta poistua loossista ennen erotusta.
Eri variaatioita on kymmeniä. Pääidea on kuitenkin tämä yllä esitetty.
Jotkut teettävät kilpalinnuilla vain yhden poikasen, joka on ensin munitusta munasta.
Jotkut siirtävät naaraat pois kun poikaset ovat 18 vrk vanhoja – urokset hoitavat tästä eteenpäin.
Jotkut erottavat kaikki poikaset omaan naaraiden osaston olkilattialle 20 vrk vanhoina ja siirtävät osan naaraista samalla. Kun ne ovat 28 vrk, niin omaan nuorten osastoon jne....
Naaraiden osasto
Jos naarailla ei kilpailla, niin niillä oli iso lentohäkki lakan takana. Ne ovat siellä ja/tai sisällä. Siinä se sitten olikin naaraiden osalta koko homma. Tammi- helmikuussa sama toistuu.
Jos naaraat myös kilpailevat, niin systeemi pääosin sama kuin uroksilla joten kerron sen ensin.
Urosten osasto / kilpaileminen
Urokset kilpailevat aina tähän osastoon, koska siellä on niiden pyhä paikka loossi.
Ne valmentautuvat keskenään ja vapaalentävät keskenään.
Vapaalento ei ole vanhoilla uroksilla tehokasta, joten valmennusta tehdään pienillä matkoilla usein.
Uroksia pidetään hereillä ja niiden intoa palata lakkaan kilpailuista ja kaikista pitkistä treenilennoista pidetään jatkuvasti yllä.
Tätä ominaisuutta uroksille vahvistetaan sillä että pesinnän jälkeen erotetut omat naaraat palautetaan uroksille. Naaraat odottavat urosten lakassa kotiin tulevia uroksia. Tämä kun tehdään lähes poikkeuksetta, niin uros tulee aina nopeammin kotiin. Se tietää että sen naaras on siellä.
Pari tuntia yhdessä ja naaras pois. Vaatii paljon työtä ja viitseliäisyyttä.
Kilpailuihin pakkausta ennen n. 6 tuntia siirretään myös naaraat jotta muisti naaraasta säilyy. Terästetään vielä pesällä loossissa.
Tämä moderni lakkatyyppi on tässä kätevä; urosten lakan vieressä asuvilla naarailla on umpinainen väliseinä joka vain avataan ja naaraat saa kätevästi päästettyä urosten puolelle.
Jos urosten osastoja on monta, niin kaikkiin päästetään naaraat. Kun urokset palaavat kaikki urosten väliseinät suljetaan ja illalla poimitaan naaraat looseista pois.
Uroksilla ei tarvita istumaorsia. Olisi suotavaa että uros myös nukkuisi yönsä omassa loossissa. Pieni koroke tai orsi loossiin suulla on siksi aina kuvissa jos katsot Lakkojen sisäkuvia netistä.
Naarailla kilpaileminen
Naarailla voidaan kilpailla samoin, mutta käänteisesti. Tavasta on monta eri mallia. Kaikki eri variaatiot vaativat tarkkaa kilpailu- ja treeni kirjanpitoa. Ja tietysti selvää kirjanpitoa siitä mitkä urokset ja naaraat ovat pareja.
On muutamia pääsääntöjä kun kilpaillaan myös naarailla:
Saman parin urosta ja naarasta ei kilpailuteta samassa kisassa. Tällaisella parilla ei ole koskaan niin kiire kotiin kuin linnulla jonka pari on kotona odottamassa. Pari tulee yhdessä kotiin ja matkallakin uros paimentaa naarasta. Totta kai se näkee että sen naaras lentää siinä vieressä.
Suurin haitta tästä on ennen kaikkea se että jos matkan aikana parin naaras menetetään, niin uros melko varmasti katoaa seuraavalla lennolla tai kisassa. Uros tulee usein vielä tästä ensimmäisestä surullisesti päättyneestä kisasta kotiin tavallaan toivoen että naaras on siellä.
Jos näin käy on paras pariuttaa uros uudella naaraalla pesäloossiin ennen sen seuraavaa vapautusta. Koska kuvio on hankala, niin työn helpottamiseksi on parempi olla kilpailematta pareilla.
Vallankin jos uroksesi on sinulle arvokas.
Naaraat jotka kilpailevat voivat kilpailla samoin kuin urokset, eli nyt ovat urokset vastassa kotona. Samassa kilpailussa voi olla siis uroksia ja naaraita, mutta ei koskaan pareja.
Kisoihin ei koskaan pakata uroksia ja naaraita samaan laatikkoon. Näin vältetään lintujen välille muodostuva stressi. On äärimmäisen tärkeää että linnut ovat mahdollisimmin rauhallisia kuljetuslaatikossaan nuo 12-24 tuntia ennen kisaa. Rento rauhallinen lintu on aina parempi kisassa, kuin 24 tuntia naarasta kosinut tai kosittu lintu. Saati naarastaan laatikossa puolustanut lintu.
Näin toimitaan vaikka lintusi olisivat yhteislakasta.
Toisen lakan lintuja ei laiteta kisapaikalla samaan laatikkoon. Kilpailujen johtaja ei voi tietää kuinka ne on pakattu. Eikä sitä välittääkö toinen kilpailija perussäänöistä ja tiedoista.
Vanhojen kyyhkyjen valmennus jos kilpaillaan molemmilla osapuolilla
Pakkaat pitkälle matkalennolle urokset ja naaraat erikseen jo edellisenä iltana.
Aamulla on mukavampi lähteä ja linnut oppivat olemaan laatikossa. On tärkeää että ne oppivat myös juomaan laatikossa ollessaan.
Viet naaraat vaikka 60km ja vapautat. Jatkat urosten kanssa vaikka 80km odotat ja vapautat.
Kirjanpitoon merkitään aina matka, aika, paikka, mikrosiru jalassa, speedy päällä. Aivan samoin kuin tehdään kisassa. Näin tehdään jokaisella matkalennolla. Muuten sinulla ei ole itselläsi tietoa lintujesi tasosta ja kehityksestä.
On aivan sama mitä muut tietävät lintujesi tasosta. Tärkeintä että sinulla on mahdollisimman paljon joka kyyhkystä dataa. Sitä käsitellessä huomaat mitkä linnut ovat arvokkaita.
Tässä lajissa ratkaisee aina ja ainoastaan tieto siitä montako metriä/minuutti kyyhkysi tulee kotiin.
Kilpailuista saatu tieto on vain murto-osa tiedosta. Sinulla tulee itselläsi olla kaikki muukin tieto käytät tätä tietoa jalostuksessa itsellesi.
Kilpailut ovat tason mittaus siitä kuinka hyvin olet työsi tehnyt. Siitä saatu tieto ja tulos on virallista kaikkien nähtävillä olevaa tietoa.
Nuorten kyyhkyjen valmennus
Vuosi 2010 meni nappiin. Silti kirjanpito näyttää monia turhia virheitä vaikka kaikki mitä Suomessa voitettavissa oli voitettiin.
Vuosi 2011 näyttää oliko lintujen raju karsinta 60 linnusta 20 edistystä. Valinnat olivat kuitenkin tietoisia ja harmittamaan ei jäänyt kuin kaksi menetettyä lintua yksilöinä ja perimältään. Muut olivat heikkoja eivätkä pysyneet matkassa.
Varmaa oli että kilpailleista nuorista 2010 vain parhaat selvisivät. Ei edes Euroopassa panna matkaan nuoria lintuja samoin kuin tein vuonna 2010.
Siksi muutamat Suomessa saavutetut tulokset kaudella 2010 olivat Eurooppalaista huippu luokkaa.
Vuosi 2011
Vuonna 2011 erotin 36kpl omaa FIN poikasta n. 30vrk vanhoina. Lisäksi Belgiasta tuli 30 saman ikäistä poikasta joista 16kpl jäi minulle. Saman ikäisiä poikasia on siis 52 kpl.
Ikäero näillä poikasilla on +- 4vrk. Tämä että poikaset ovat kaikki lähes yhtä vanhoja antaa parhaat mahdollisuudet hyvään määrätietoiseen valmennukseen. Ei tule tilanteita jossa joudutaan odottamaan joitain yksilöitä siksi että ne eivät ole vielä valmiita valmennukseen.
Saman ikäisten isosta määrästä erottaa helposti huonot yksilöt.
Sputnikin ympärillä lakan ulkopuolella on ollut lintujen ollessa 35 – 38vrk vrk 2m x 1,5m x 2m korkea lentohäkki. Linnut ovat noina neljänä vuorokautena ajettu lakasta sputnikin kautta ulos lentohäkkiin monesti jopa 4 kertaa / vrk. Sputnikki on suljettu kun ne ovat ulkona.
Sputnikki avataan ja linnut pyydetään sisään. Näin niille on opetettu reitti ja mieltymys tulla sisään, koska sisällä on ruoka odottamassa.
Ruokaa on niin vähän että nopeimmat vain syövät. Seuraavalla kerralla ilman ruokaa jääneet ovat nopeampia. Ruokamäärä tässä vaiheessa on n. 1,2 rkl / lintu / vrk.
Ensimmäiset 2-3 vapautusta ovat ilman valmennusta. Linnut ovat 39 – 42vrk vanhoja. Linnut vain opettelevat katon ja näkyvyyden. Nämä ovat tärkeitä päiviä ja lintuja ei saa häiritä eikä häiriöitä saisi tulla. Monesti sanotaan että lintujen pitää itse saada tulla ulos ja päättä ulostulon hetki. Näin ei nyt tarvitse tehdä koska rutiini on opetettu jo 4vrk ajan ulkohäkkiin. Joten väliaikainen ulkohäkki muutaman päivän ajan nopeuttaa oppimista uloslähtöön. Sputnikin ne ovat jo oppineet 35-38vrk vanhoina.
Kaikki tähtää siihen että lintu nuori tai vanha on aina valmis ja nopea tulemaan sisälle. Kun treenikausi alkaa ja kisakausi on päällä, niin lakan lähellä ei hengailla.
Kun aukaisen vanhojen lintujen lakan, niin sieltä kaikkien täytyy tullaan ulos kuin raketti. Vapaa lento alkaa heti ja linnut pidetään ilmassa 0,5 – 3tuntia. Ohjelmasta riippuen. Hyvät aktiivit linnut eivät edes pyri lakkaan takaisin heti. Kun lento on ohi, niin hyvä lintu tulee suoraan sputnikille ja heti sisään. Ne jotka jäävät katolle oleskelemaan eivät yleensä ole oikein ruokittu, eivät rakasta tarpeeksi lakkaansa, eivät viihdy jne....
Nuorilta linnuilta ei voi eikä pidäkään vaatia vielä tätä nopeaa sisään tuloa. Se on asia johon pyritään. Siinä vaiheessa kun matkatreeni alkaa sisääntulo pitää olla kuitenkin jo kunnossa.
Ensimmäiset 2-3kertaa nuoret saavat siis vain olla. Ne pidetään hyvässä rehumäärässä jotta ne eivät ole liian aktiiveja lentämään. Hyvällä onnella suurin osa pystytään vapauttamaan parikin kertaa päivässä. Aivan kuten muutama päivä aikaisemmin ulkohäkin kanssa. Ne saavat olla sisällä aina n. tunnin kerrallaan.
Tämä vaatii paljon työtä ja jatkuvaa seurantaa, mutta lopputuloksen kannalta se varmasti kannattaa.
Kiire on siksi koska paras ikä oppia nuorella linnulla ei ole pitkä.
Litu menettää parhaan oppimistasonsa jos se pääsee yli 60vrk vanhaksi ennen ensilentoja. Viimeistään 45 vrk vanhana nuoren linnun tulisi lentää jo hyvin parvessa ja opetella lakan sijainti välillä korkealtakin ilmasta. Näin siitä tulee rohkeampi lentämään ja lähtemään pois pitemmäksikin aikaa.
Jotkut kilpalakat Euroopassa ovat jopa rakentaneet lipputankoon hissin jonne pesä poikasineen nostetaan poikasten ollessa 2-3 viikkoa vanhoja.
He uskovat nuorena oppimisen tärkeyteen ehkä liikaakin.
Nuorten lintujen joukossa ei koskaan pidetä vanhaa lintua. Jotkut pitävät joskus pesimättömän vanhan naaraan, mutta sekin on turhaa. Vanhoja pidetään mukana vain silloin kun omistaja ei luota nuorien lintujensa kykyyn oppia ja kykyyn hallita ympäristöä.
Lentokerrat 4-10 linnut lennetään vähällä rehulla ja niiden tulee selvästi keventyä jotta lento olisi jaksavaa ja voimakasta. Rehun oikea määrä onnistuu vain tarkalla seurannalla ja harkinnalla. Pikku nälkä pitää olla. Hyvä mittari on yksi pääruokintakerta, maximi syöntiaika 10min kuppi tyhjäksi silloin kun ne tulevat sisään. Illalla ihan vähän rehua että ne jotka eivät tulleet heti sisään saavat syötyä jotain.
Lentokerroilla 4-10 linnut ajetaan ylös monta eri kertaa. Treeni on intervalli tyyppistä treeniä ja tarkoitus on kehittää hyvää lentotaitoa ja jaksoa. Linnut syöksyvät, spurttaavat, purjehtivat, liitelevä ja leikkivät. Parissa päivässä parvi on kunnossa ja tiivistyy. Osa tulee alas aikaisemmin, koska voima ei vielä riitä. Suurin osa lentää jakson alussa jopa 15min / kerta. Nämä ovat fyysisesti parhaita yksilöitä.
Jakson loppupuolella 8-10pv kaikkien litujen pitää olla jo parvessa ja pysyä ilmassa helposti 20min / kerta. Tässä vaiheessa tulisi tehdä ensimmäinen kirjanpito merkintä linnuista jotka tulevat alas eivätkä jaksa pysyä mukana. Merkinnälle on hyvä peruste: kaikki ovat saman ikäisiä, saaneet samaa rehua ja samaa valmennusta eli jos joku on heikko, niin se vain on sitä.
Euroopassa kasvattajat joilla on satoja nuoria lintuja karsivat tässä vaiheessa nuoria tosi rankalla kädellä. Karsinnan joko ymmärtää tai ei. Normaalisti karsitut syödään kotona tai myydään syötäväksi. Näitä lintuja hyvät kasvattajat eivät myy koska linnun jalassa oleva rengas kertoo kasvattajan ja taso säilytetään. Ne jotka myyvät, niin karsitut maksavat 5.-€ / kpl. Linnuilla ei kuitenkaan tee mitään, koska kilpalintuja jo lentäneistä ei tule. Miksi ostaa niitä siitokseen jos joku on jo ne karsinut.
Karsinta on rajua koska sadasta kyyhkystä määrä pitää vähentää jaksoissa yleensä n.20 kilpayksilöön. Yleensä oikein karsitut linnut säilyvät kisakauden loppuun koko ryhmänä.
Yleisin karsinta tapa Euroopassa tässä vaiheessa fast out / fast in systeemi.
Fast out / lakka auki vähäksi aikaa. Ovi kiinni ja sisälle jääneet karsitaan.
Fast in / linnut sisään. Heti sisään tulleet toiseen loossin. Loput sisään ja ne karsintaan.
Nopea lentotaidon ja kunnon valmennus auttaa lintuja selviytymään. Kyyhkyslakkojen suurin uhka Suomessa on kanahaukka. Samalta viivalta kanahaukan kanssa lähdettäessä kyyhkyn pitää olla taidoiltaan valmis mahdollisimman nopeasti ehtiäkseen haukkaa pakoon.
Treenamattoman juuri hyvin syöneen 60vrk vanhan nuoren kyyhkyn haukka poimii kuin marjan pensaasta. Yllättämällä haukka voi onnistua vanhan hyvänkin linnun kanssa. Suurin osa iskuista ovat kuitenkin iskuja jotka kyyhkyt ovat havainneet jo ajoissa.
Olen nähnyt kymmeniä kanahaukkojen iskuja kyyhkyjeni kimppuun. Ämmänsuon kaatopaikka 10km päässä pitää kanahaukka kannan Suomen tiheimpänä. Tänä keväänä maaliskuun puolen välin ja huhtikuun lopun välillä olemme kyyhky naapurini Matti Ojanperän kanssa rekisteröineet lähes 20 haukkojen hyökkäystä kyyhkyjemme kimppuun.
Keskustelin asiasta personal trainerini kanssa Belgiaan. Hän on harrastanut kyyhkyjä lähes 40vuotta. Hän on kerran nähnyt haukan iskun.
Nuorten parveen iskiessään haukka lähes poikkeuksetta onnistuu, koska parvi ei näinä 4-10 lentopäivinä uskalla lähteä kauaksi karkuun. Jos haukka epäonnistuu, niin se nousee ylös ja tulee uudestaan kun parvi palaa. Kyyhkyjen väsymys helpottaa haukan saalistusta.
Haukalla on ilmiömäinen kyky löytää parvesta heikoin lenkki. Hyvä tiivis voimakas parvi vaikeuttaa haukan mahdollisuuksia.
Kaudella 2009 haukka iski nuorten parveen. Nuoret olivat 5. lentokerralla. Haukasta johtuva paniikki oli päällä. Ensimmäisen harhaiskun takia parvi oli hajonnut ja oli muodostunut kaksi eri parvea. Paikalla oli kyyhky harrastaja Ismael Espoosta kun voimattomana katselimme taistelua elämästä ja kuolemasta.
Toinen parvi jossa oli 10 lintua lähti ja menetettiin. Samana iltana n. 100km päästä ilmoitettiin ystäväni hevostallilta sinne sisään mennyt kyyhky. Kyyhky oli yksi lintu näistä kymmenestä. Oli vaikea suhtautua tähän lintuun; linnulta ei voinut vielä vaatia taitoa palata kotiin, matka jonka se vetäisi parissa tunnissa oli hyvä, oliko se haukkapelko liiankin kova jne...
Matti kuitenkin haki linnun minulle pois.
10. lentopäivästä eteenpäin parven tulisi jo nousta välillä todella korkealle. Parvi alkaa olla pois näkyvistä pitempään ja
pitempään. Tämä on nuoren kyyhkyn elämässä jakso jolloin se oppii eniten kotiseudustaan. Vanha kyyhky joukossa huonontaa oppimisen laatua.
Jos parven mukana on vanha kyyhky, niin se on jo opiskelunsa tehnyt nuorena eikä sillä edes ole samaa tarvetta kuin parven nuorilla linnuilla. Hyvä vanha kyyhky vallankin uros dominoi parvea ja tuo sen liian aikaisin kotiin.
Kyyhkyjen tuleekin välillä eksyä ja oppia päättelemään itse asioita. Mitä suurempi parvi on, niin sitä paremmin se lähtee kiertelemään. Tässä vaiheessa ei parvea tarvi vielä pientää ja yksilöidä oppimista. Päivä jollain parvi syöksyy ulos ja lähtee nopeasti pois on onnen päivä.
Jos olet aktiivi ja jaksat tarkkailla parvea, niin voit välillä nähdä horisontissa kun ne käyvät lähettyvillä varmistamassa suunnan. 50 linnun parven huomaa helposti.
On monta sääntöä siitä koska ensimmäiset matkalennot voi aloittaa. Ainakin silloin kun parvi lähtee pois ja on tunnin yhtäjaksoisesti pois näkyvistä on viimeistään aika aloittaa matkatreeni. Nuoret jotka ovat olleet jo tunninkin pois vapaalennollaan tuntevat lakan ympäristön helposti 10km säteellä. Pisimmät vapaalennot ovat saattaneet käydä jo 20km – 50km päässä lakasta.
Minä olen kerran nähnyt vapaalennolla olevan parven 30km päässä. Kyyhky ystäväni Kalle on nähnyt lintunsa seuraamassa
maantietä n. 50km päässä lakasta.
Yleensä kyyhkyjä ei näe. Ei edes matkalennoilla, vaikka vapautuspaikasta on linnuilla ja omistajalla on aivan sama matka kotiin.
Alussa nuoria lähetetään usein liiankin läheltä. Tämä johtuu pääosin valmentajasta – hän ei uskalla laittaa parvea tiukoille. Liian läheltä lähetetyt kyyhkyt huomaavat monesti heti missä ne ovat ja kotiin tulon sijasta lähtevätkin hyvälle vapaalennolle.
Alussa voi tehdä useita lähetyksiä päivässä, jos linnut on opetettu tulemaan heti sisään.
Tärkeää on että linnut oppivat olemaan laatikossa. Laatikossa olosta pitää tulla niille turvallinen luonteva olo.
Nuoret on hyvä aina silloin tällöin pakata jo illalla ja vapauttaa matkalennolle vasta aamulla. Linnut tulee myös opettaa juomaan laatikossa. Etu jota myöhemmin vielä monesti tarvitaan.
Laatikkoon lintuja ei syötetä.
Tuntuu että tärkein taito olisi osata lähettää linnut alussa oikeista paikoista. Mutta todellisuudessa paikalla ei ole mitään väliä. Tietysti vapautuspaikat pitävät olla eri ilmansuunnissa. Mielellään alussa valitsee aukean paikan jossa ei ole sähköjohtoja vaarantamassa lähtöä. Aukea paikka on myös siksi mukava että itse näkee suuntiman onnistumisen.
Sääntö on että 5 - 25km saakka nuoria lintuja treenataan ahkerasti ja mielellään hyvällä säällä. 30km matkaa ei treenata koskaan. On todettu että tämä matka on nuorille linnuille vaikein.
Hyvin 25km saakka treenattu lintu voidaan viedä suoraan vaikka 50km päähän. Tämä matka yleensä jo riittääkin.
Kilpakunnon ja oppimistason saavuttaminen kestää 3-4 viikkoa.
Kaikessa valmennuksessa käytetään parasta mahdollista taitoa ja tietoa. Fyysisen treenin lisäksi siihen liittyy rehu ja erilaiset lisärehut. Samoin hiotaan tekniikkaa ja taitoa tulla nopeasti kotiin.
Arvostellaan sitä jos joku käy kisapaikan läheltä tai suunnasta lähettämästä lintujaan. Tämä on vain hieno osoitus aktiivista lintujaan treenaavasta harrastajasta. Kuka sanoo Tero Pitkämäelle että nyt kun on noi Olympialaiset tulossa, niin älä heittele sitä keihästä kuukauteen koska meillä muilla ei ole aikaa ja halua valmentautua täysipainoisesti.
Tutkimuksissa on todettu että kyyhkyt kotiin palatessaan seuraavat selviä maastoreittejä. Pitää siis luoda matkalentoon soveltuvat lähetyspaikat niin että lintu oppii hyvin hyödyntämään nämä maastoreitit. Tämä on monesti korkeampaa matematiikkaa, mutta siihen kannattaa paneutua.
Jos vaikka Tampereelta Kirkkonummelle johtaa iso sähkölinja, niin kyyhkyt voi opettaa seuraamaan sitä. Tai ainakin voi toivoa että näin tapahtuu. Minä tunnen kaikki suorat linjat Suomessa jotka johtavat lakkaani kohti. Ne ovat helppo opetella ja rakentaa osa treenisuunnitelmista tämän pohjalle.
Nuoren oikeassa ajassa syntyneen kyyhkyn hyvä kisakausi ei voi kestää normaali hoidolla kuin n. 2kk. Sitä pitempi aika säilyttää hyvät lentosulat vaativat meillä Suomessa erikoistoimenpiteitä. Lyhyt kesäyö pitää keinotekoisesti pidentää jotta sulkasadon alkuaikaa voidaan siirtää myöhemmäksi.
Tästä johtuen kilpailukalenteri julkaistaan jo syksyllä että alkuvuodesta tiedät koska pesität linnut. Jos haluat osallistua ensimmäisiin kisoihin nuorilla kyyhkyillä etkä olekaan valmis, niin et ole osannut laskea oikein.
Nuorille kyyhkyille riittää hyvin kisamatkoiksi 100 – 300km. 300km on jo niille jo erittäin pitkä matka. Vain hyvin treenatut nuoret kyyhkyt joilla on oikea ajoitus valmennuksessa ja oikea sykli voivat kilpailla pitempiä matkoja.
Kun nuori kyyhky on täydessä iskussa voi sen joskus lähettää hyvän vanhan mukaan sille tutusta paikasta vaikka 50km matkalle. Tällä haetaan vain vauhtia ja kuntoa nuorelle linnulle. Samoin sille voidaan hakea taitoa luovia vastatuuleen. Nuori yleensä vain puskee, kun vanha on jo oppinut taidon etsiä parempia virtauksia sekä reittejä. Jos vanha on todella hyvä lintu ei nuori huonossa olosuhteessa pysy matkassa kuin hetken.
Tällaisessa valmennuksessa on hyvä olla kotona odottamassa ja todeta kuinka hyvä nuori sinulla on. Kellolla ja mikrosirulla saat kyllä ajan, mutta nuoresta linnusta vasta näet kuinka loppu se on vallankin jos tuloajassa on lyhyt ero. Jos aikaero on pitkä on lintu luovuttanut.
Systeemissä pitää olla tarkka eikä saa liiotella. Lähetin kerran hyvä nuoren parhaan vanha lintuni kanssa 50km matkasta. Ne tulivat yhtä aikaa kotiin. Nuori pamahti katolle ja liukui peltikattoa alas. Sen pystyi ottamaan maasta suoraan käteen. Linnulla meni kolme viikkoa toipua. Se menetti pari kisaa, mutta voitti sen mihin osallistui. Ilman virhettäni se olisi voinut voittaa kaikki. Virheistä oppii, mutta jos on tarpeeksi tietoa niin sitä pitää osata käyttää.
Kyyhkyillä pitää olla myös tuttuja lähtöpaikkoja. Nämä samat paikat ovat hyviä ja huolettomia lähtöpaikkoja treenata kuntoa. Vallankin kauden alussa niitä käytetään muistuttamaan kyyhkyä ympäristöstä.
Hyvä kyyhky oppii kokoajan lisää Suomea ja sen maantietoa. Voi jopa ajatella että pitkään eksyksissä ollut kyyhky joka kuitenkin palaa kotiin on Suomen oppinut.
Hyvä kyyhky se on sen jälkeen kun se ei enää eksy.
Yksi tärkeimpiä ominaisuuksia kilpakyyhkyssä on vahva oma ego. Ei ole nuorelle kyyhkylle ollenkaan helppoa jättää kilpailuissa lähtöhetkellä muu joukko ja suunnistaa yksin kotiin. Suurin osa Suomen nuorista kyyhkyistä eksyy tästä syystä. Vanhoillekin kyyhkyille parvesta erkaneminen on hankalaa vaikka ne kilpailutilanteissa lentäisivät oman lakkansa läheltä. Tätä ominaisuutta treenataan sillä että lintuja lähetetään yksin tai pienissä ryhmissä.
Parhaiten itseluottamusta treenataan luomalla muiden harrastajien kanssa kilpailutyyppisiä tilanteita. On ensiarvoisen tärkeää että alueella on muitakin harrastajia jotka ovat tähän valmiita. Teillä tulee olla myös avoimet hyvät välit keskenään, muuten mikään ei tietenkään onnistu.
Ensin lähetätte saman lakan kyyhkyt muutamia kertoja erikseen samasta paikasta. Opetatte niille paikan ja reitin. Sitten lakat yhtä aikaa ja toivotte että parvet erottuvat. Kotona ollaan valmiit ottamaan omat sisään. Kaikki omat kiinni ja katolle tulleet vieraat vihaisesti pois.
Koitatte myös eri vaihtoehtoja. Toinen panee matkaan kymmenen ja toinen yhden, toinen vahat ja toinen nuoret jne...
Lähetyspaikat on helppo löytää. Ensimmäinen paikka on kahden pisteen janan puoliväli. Jolloin lähtösuunnat ovat 180 astetta. Sitten janan puolittajalta halutusta kohdasta. Paikka löytyy kartasta harpilla. Puolittajalta, koska tuloksia voi myös verrata keskenään matkojen ollessa samat.
Suomessa monien eri lakkojen kyyhkyt lähtevät poikkeuksetta eri suuntiin. Kilpailupaikkojen organisointi ei siksi ole helppoa. Tasavertaisten ominaisuuksien luominen on sään ja tuulen osalta mahdotonta. Siksi jollekin kilpailuun osallistuvalle lakalle täysin mahdottomat sää olosuhteet pitää pyrkiä välttämään. Näin tehdään kaikkialla maailmassa. Lähtöä siirretään jopa neljä päivää. Suomessa muutamien harrastajien kanssa tähän pitäisi myös pystyä.
Omistajan tulee itse kyyhkyjen kohdalla huolehtia ja päättää siitä mihin säähän hän kyyhkynsä lähettää. Vastuu on aina omistajalla. Kilpailun johtajan pitää myös olla vastuullinen kaikkien kyyhkyjen parasta ajatteleva henkilö.
Toinen vaikeus on rakentaa kilpailureitit niin etteivät ne matkalla kulje muiden lakkojen yli. Kun lähtösuuntia on monta, niin on parempi että näin on myös mahdollisimman monille.
Tässä ei koskaan onnistuta määränpään osalta täysin, koska määränpäässä samalla alueella lähellä toisiaan Suomessa on muutamia lakkoja.
Vaikeus meillä Suomessa on että mielialat vaihtelevat eri kilpailijoiden kesken. Syksyllä hyvin rakennettu kisaohjelma ei kisakauden alussa enää olekaan osallistuville lakoille toimiva.
Lähtöpaikat on rakennettu huomioiden kaikki syksyllä kilpailemiseen halukkuutensa ilmoittaneet jäsenet. Jos kilpailijoita johonkin lähtöpaikkaan on syksyllä mukana neljä ja yksi tai kaksi jääkin pois, niin mukana oleville olisi tarjolla tässä tapauksessa paljon sopivampi lähetyspaikka. Näin valankin kun alkuvuodelle 2011 on nuorille kyyhkyille haettu sopivan lyhyitä matkoja.
Mitä suurempi joukko kilpailijoita on mukana sitä paremmaksi kaikki muodostuu.
Kyyhkyt ovat kaikille harrastajilleen rakkaita ja on luonnollista että tilanne jossa vallankin nuoret kyyhkyt viedään kilpailuun jännittää niiden omistajia. Jännitys ei saisi koskaan purkautua negatiivisesti. Tehdyissä päätöksissä ja suunnitelmissa tulee oppia pysymään. Kilpailuissa on aina voittajia ja häviäjiä. Tämä tosiasia toteutuu joka kilpailussa aina. Jos ei ole tätä valmis myöntämään, niin ei itse ole vielä valmis kisaan.
Kaikissa valmennukseen ja oppimiseen perustuvassa kilpatilanteissa on aina etu että valmennustyö on tehty mahdollisimman intensiivisesti ja hyvin. Meillä kaikilla on samat mahdollisuudet valmentaa lintujamme jos vain intoa riittää. Huonompikin lintu on parempi hyvää jos sen saa ottamaan kapasiteetistaan mahdollisimman paljon ulos. Hyvä erottuu kuitenkin aina joukosta.
Laji on Euroopassa siksi suosittu; olet paikkakunnalla miljonääri, sinulla on kaikki laitteet ja purkit. Kylän posteljoonin kyyhky voittaa kuitenkin kaikki ja joka kisan. Se on hyvin hoidettu ja valmennettu. Mutta ennen kaikkea siksi että se on hyvä yksilö. Siksi kisan voittaja ja voittajan lakka ansaitsee aina arvostuksen.
Kyyhkyjen seuranta ja kirjanpito
Kaikki siitostoiminta kirjataan tarkkaan ylös. Samoin pidetään eri toimista tarkkaa päiväkirjaa. Siitä on helppo seuraavana vuonna päätellä hyvät ja huonot asiat.
Yksilöllinen treeni valankin nuorille kyyhkyille on tärkeää. Välillä linnut lähetetään 2-3 linnun ryhmissä. Jaa linnut ryhmiin ja pidä tarkka kirjanpito jokaisesta linnusta. Lakasta etsitään harpilla tie josta on suunilleen sama matka koko sen kaaresta lakkaan. Ajamalla tietä ja vaikka 5km välein voi nämä 2-3 linnun ryhmät vapauttaa. 50 linnun kanssa tähän menee hyvinkin pari tuntia vaikka lähetät linnut suoraan ikkunasta.
Tarkoin ennalta suunnitellut ja aikaisemmilta vuosilta opitut paikat helpottavat tilannetta. Mikrosiru kyyhkyllä jalassa, kello mukana, navigaattorissa päällä oikea ohjelma niin tiedät varmasti mihin mikäkin kyyhky pystyy. Seuraavalla kerralla eri yksilöt ryhmissä, niin kohta tiedät ketkä ovat hyviä lintuja ja ennen kaikkea niitä jotka osaavat hummansa.
Kun kilpailuissa ryhmä tulee hyvässä ajassa lähes saman aikaisesti kotiin, niin se on ositus siitä että työ on tehty. Jos aika on hyvä, niin totuus on että lähdöstä ei edes ole päässyt kovempaa kotiin. Ne jotka eivät taitoa kotilakkaan tulosta osaa ovat jo menetetty aikaisemmin.
Toimi suunnitelmallisesti ja haali oppia maailmalta. Minulla on oma personal trainer Belgiassa joka on varmasti alansa huippu. Tieto jonka olen saanut häneltä on säästänyt minut monelta virheeltä.
Kaudella 2010 meillä oli tarkka valmennus ohjelma ja se että voitin kaikki sarjat Suomessa on pääosin hänen ansioitaan. Yhdistyksen puheenjohtajana minulla on myös velvoite kertoa opituista asioista ja metodeista kaikille. On jäsenten asia miten he toimivat, mutta jos tietoa ei ole ei tiedä vaihtoehdoista. Jokainen saa tehdä itse niin kuin haluaa. Tärkeää on että annetulla tiedolla on tausta eikä tieto ole erilaisia uskomuksia asioista.
Jalostus
Rakkaus lintuihin on ihailtavaa, mutta viestikyyhkyillä kilpaileminen on kilpaurheilua.
Määrätietoinen jalostaja pyrkii aina vaan parempaan kyyhkykantaan. Hänen tulee tietää lintujen vanhemmat. Hänen tulee laittaa linnut välillä tilanteeseen josta vain hyvät selviävät. Hullu ei saa olla, joten mahdottomaan keliin on edesvastuutonta panna lintujaan matkaan. Vaikea tilanne nuorelle linnulle muodostuu aina jossain vaiheessa kun sitä valmennetaan ahkerasti ja määrätietoisesti ja vallankin usein.
Tietämällä lintujen vanhemmat sukupolvien taakse voi verrata eri verilinjojen voimaa. Tämä onnistuu vain jos kaikki tieto on halussa ; treenitiedot, kilpailutiedot, jälkeliäisten tiedot ym.
Jalostuksella tarkoitetaan sitä kun uusia sukupolvia luodaan, seurataan ja karsitaan.
Kyyhky on siinä mielessä helppo jalostettava että kantalinnusta pystyy saamaan viidessä vuodessa helposti 5 jopa halutessa 7 uutta sukupolvea. Siksi parhaita pitää uskaltaa myös säästää tätä jalostustoiminta tarkoitusta varten. Jos jalostus on määrätietoista ja aktiivista, niin oikealla jalostuksella jossa sukupolvia nopeasti tehdään ei voi onnistua ilman uutta verta lakassa.
Eläinjalostuksessa on selvät perustiedot jotka ovat tiedettä eivätkä uskomuksia. Jalostus on tiedettä ja sitä tutkitaan kaikkialla maailmassa jatkuvasti. Tiedettä vastaan on typerää väitellä.
Jos kantalintu kanta käsittää 8 kantalintua. On jalostuksen eri vaihtoehdot käyty läpi kolmessa vuodessa. Vallankin siinä tapauksessa jos ensimmäiset 8 ovat osin saman sukuisia. Jos lakka ei saa uutta verta, niin muutosta ei synny. Dekeneroituminen on väistämätön seuraus jos uusia sukupolvia koitetaan luoda. Uusia sukupolvia suppealla kannalla on mahdoton luoda. Kertaaminen on mahdollista, mutta kertaamisessa on aina riski.
Tietenkin ensimmäiset 8 lintua tekevät jälkeläisiä seuraavat kymmenenkin vuotta, mutta se ei ole silloin jalostamista. Ei vaikka nämä jälkeläiset olisivat huippulintuja. Se on poikasten tuottamista.
Nuoren linnun arvon hyvänä nuorena yksilönä pystyy hyvällä valmennusohjelmalla ja tarkalla seurannalla toteamaan jo 3kk vanhana.
Karsintaa ei yleensä uskalleta tehdä vaan kaikki linnut pyritään säilyttämään. Vaikka linnussa on joku vika, niin se on vain niin söpö ja luttana että sitä ei voi luopua. Seuraavana vuonna tämä söpö kuitenkin tekee jälkeläisiä jotka taas ovat luttania. Ennen kuin huomaat koko lakka on täysi söpöjä ja luttania ja kehitys on pysähtynyt.
Jalostukseen kuuluu osana huonojen lintujen karsinta. Tietenkin jokainen tekee kyyhkyillään niin kuin haluaa, mutta oma tilanne pitää aina myös osata itselleen tunnustaa.
Ne jotka tekevät tarkkaa seurantaa ja ohjelmaa saavuttavat nopeasti huipputuloksia. Tärkeintä ei oikeastaan ole millä tyylillä asioita teet, kunhan noudatat saatavilla olevaa tietoa etkä tee virheitä. Päätetyssä ohjelmassa pysytään.
Suomeen tuotiin 2011 huhtikuussa Belgiasta 30 huippu hyvää uutta tasokasta viestikyyhkyä. Näiden lintujen tarkoitus on parantaa kotimaista viestikyyhky kantaa. Tuonti ei saanutkaan vilpitöntä kannatusta vaan ruvettiin puhumaan suomalaisesta kyyhkykannasta. Suomalainen kyyhkykanta on juuri se kanta joka uutta verta tarvitsee. Aikoinaan maahantuotu kanta ei ole saanut pitkään aikaan uutta verta ja juuri tuo ylläesitetty dekeneraatio jyllää monessa lakassa. Ainoat uudet linnut on tätä ennen saatu lähinnä Puolan ja muun Euroopan karkulaisista. Pitää kuitenkin muistaa että nämä linnut ovat jostain syystä jo epäonnistuneet.
Siivet eivät kanna ja vauhti katoaa jos samoja lintuja pyöritetään pitkään.
Jollain lakalla Euroopassa on sisäsiittoinen kanta käsittäen huippuyksilöitä. Silloin on perusteltua jatkaa sisäsiitosta niissä rajoissa ja niin kauan kun se on mahdollista. Suomessa ei tällaista lakkaa ole jolla olisi syytä pysyä sisäsiitoksessa. Meillä haittana on myös puuttuvat tiedot lintujen perimästä.
Eri jalostustarpeista on esitetty erilaisia mielipiteitä. Viestikyyhkyjen pääasiallinen jalostus tarve on kotiin tulo mahdollisimman nopeasti. Kukaan ei ole vielä pystynyt suorittamaan jalostusta niillä linnuilla jotka eivät ole tulleet kotiin. Joten kaikista kotiin tulleista valitaan aina nopeimmat joita jalostetaan. Jos omat ei ole tarpeeksi hyviä tulee etsiä uusia linjoja. Jo yhdellä huippulinnulla lakassa saa helposti ihmeitä aikaan.
Jos seuranta on tarkkaa niin tulosten jalostus on määrätietoista ja myös helppoa. Sukulinjojen tarkka seuranta näyttää uuden veren tarpeen lakassa.
Kaikissa kilpalajeissa joissa eläin kilpailee paras on parhaiten kilpailuissa menestynyt eläin. Sen ominaisuudet ovat muita paremmat. Parasta tulosta ei saavuteta jos eläin ei ole ominaisuuksiltaan huippuyksilö. Omien treenitulosten käyttö on aina vain omaan käyttöön. Viralliset tulokset antavat statuksen.
Erilaisia rehuja, lisäaineita ja lääkkeitä kyyhkyjen hoitoon
Rehuja on maailmalla monia eri merkkejä moniin eri tilanteeseen.
- lepoajan rehu on kevyttä rehua. Periaatteena massa säilyy, mutta vähän energiaa
- pesintärehu on voimakasta ja antaa hyvän aluon kyyhkylle aivan nuorena
- nuorten lintujen rehu on jyväkooltaan pienempää normaali energista rehua
- treeni rehu on voimakasta lihaksia kehittävää rehua
- kilparehu pitää yllä kuntoa ja luovuttaa energiaa kyyhkyyn hyvin
Minä käytän pääosin pesintärehua ja nuorten lintujen rehua. Silloin pääsen kahdella eri rehulla eri lakoissa kätevästi eteenpäin. Nuorten kohdalla seurataan tarkoin mikä rehu toimii ja maittaa parhaiten. Jokainen voi tehdä myös omia sekoituksiaan kotoisista raaka-aineista.
Maissi on vilja jota tulee lisätä myös kotoiseen sekoitukseen.
Normaali lisärehut:
Grit: simpukankuori murske johon usein on lisätty myös kupuhiekka. Tarjoillaan omassa kupissa. Kyyhky on erittäin tarkka ruokansa puhtaudesta. Likaista gritti hiekkaa kyyhky ei syö vaikka tarvetta olisi. Anna siis vain riittävä määrä kerralla ja puhdista sekä vaihda tuote tarvittavan usein.
Vitamiini mineraali seos. Lähes kaikki käyttävät punaista tai vaaleana punaista kuivaa seosta jossa on tarvittavat vitamiinit, hivenaineet ja kivennäiset. Samoin kuin grittikuppi, niin myös tämä kuppi pidetään puhtaana.
Nokkakivi. Tunnetuin niistä lienee Natural Pik Pot. Tämä tuote koostuu monista eri raaka-aineista kuten: savi, merilevä, magneesium, simpukankuori, erilaisia hiekkoja, hiiltä jne...
Kyyhkyt nokkivat tätä kiveä kun tarvetta on. Jos et ole sitä vähään aikaan antanut, niin huomaat hyvin tarpeen kun laitat nokkakiven lakkaan.
Kyyhkyt eivät saisi vapaalennolla laskeuta alas pellolle. Jos ne näin tekevät niin tämän nokkakiven tarve on ilmeinen. Tilanne paranee kun muistat antaa nokkakiven lakkaan tarpeeksi usein.
Kyyhky saa käydä maassa vain lakan välittömässä läheisyydessä.
Vitamiineista on yhdistyksen sivuilla ollut hyvä kirjoitus jonka Kamil on aikoinaan tehnyt. Siinä hän seikkaperäisesti kertoo mitä vitamiineja ja koska hän niitä antaa.
Koitan etsiä tuon kirjoituksen jos se on sivustolla vielä tallella.
Lääkkeet ja lääkkeenomaiset tuotteet:
Maailmalla on tapan seurata jotain tietyn tuotemerkin ohjelmaa. Valmistajia on monia joten myös ohjelmia on useita. Ennen kuin palaamme näihin ohjelmiin, niin muutamia perusasioita joita kaikissa lakoissa tulisi huomioida.
Loiset:
Minä käytän Noromectin liuosta joka on tarkoitettu lähinnä nautakarjalle. Se on ihon läpi vaikuttava ivomectiini. Kaksi tippaa tätä liuosta kyyhkyn iholle niskaan.
Ihon läpi verenkiertoon ja aine vaikuttaa sisäloisiin, vallankin hiusmatoihin joka on yleisin kyyhkyn sisäloinen. Verenkierron kautta mahdollisiin ulkoloisiin kyyhkyn iholla.
Koskaan ei saa ajatella ettei omilla kyyhkyillä ole loisia. Lakan vieressä talitiaisen pesässä niitä on satoja, joten jos niitä ei kyyhkyissäsi ole tänään, niin kohta on.
Ulkoloiset ovat helppo tarkastaa. Nappaa vaikka A-mallinen istumaorsi seinästä irti ja katso sen kiinnityksen taakse. Siellä on valkoista jauhetta tai kun suurennuslasilla katsot niin väive.
Yksi tapa on aukaista kyyhkyn siipi valoa vasten. Jos siipisulissa näkyy n 2mm pituisia pilkkuja, niin löysit kohteen.
Iholla olevat loiset; kirput ja punkit häiritsevät kyyhkyjä selvästi.
Näistä löytyy lisätietoa sivuiltamme Viestikyyhkyt / kyyhkystaudit.
Siellä on myös hyvä lause; kun löydät loisia, niin niitä on jo ruunsaasti.
Normectiini on siitä kätevä että oli loinen; hiusmato, väive, punkki, kirppu tai joku muu niin sen teho on hyvä.
Muutkin Ivomectiiniä sisältävät lääkkeet toimivat. Noromectiiniä on vaikea sen öljyisyyden takia sekoittaa nesteeseen ja näin antaa suun kautta. Pari hevosille tarkoitettua Ivomectiini valmistetta sekoittuvat veteen ja hankitun ohjeen mukaan niitä voi antaa sisäisesti.
Lakan peruspuhdistus autaa aina loisia vastaan. Pelkkä vesi ja saippua ei kuitenkaan aina riitä.
Pakkaan kyyhkyt laatikkoihin ip. Ruiskutan seinät ja pesäloossit Sislin nimisellä hyönteismyrkyllä. Se on eläimelle suht turvallinen. Sislin jättää kalvon suihkutetulle pinnalle ja toimii näin viikkoja. Kun hyönteinen kävelee kohdan yli se saa jauhetta itseensä. Myrkky vaikuttaa hyönteisen keskushermostoon ja tuhoaa hyönteisen. Vapautan kyyhkyt seuraavana aamuna. Sislin on kuivunut seiniin ja kyyhkyt tulevat puhtaaseen lakkaan.
Normaali puhdistuksen yhteydessä ruiskutan seinät aina silloin tällöin Virkon tuotteella. Myös tämä tuote kuivuu seiniin ja tekee bakteereita ja viruksia tuhoavan kalvon.
Sisäloiset voi häätää myös muilla tehdasvalmisteisilla lääkkeillä.
Yleisimmät ovat: Avicas ja BelgaWormac. Nämä ovat tabletteja jotka tiputetaan suoraan kyyhkyn kupuun.
Oikea tapa on kuitenkin tuhota kaikki kyyhkyistä ja kaikista lakoista yhtä aikaa. Pelkkä sisäisesti annettu matolääke ei tehoa ulkoloisiin eikä tietenkään lakan rakenteisiin.
Tricomonas vaatii erityistä huomiota.
Tämä pieni alkueläin/siimaeläin elää hapettomassa tilassa yleensä kyyhkyn kuvussa ja kurkussa. Avaa kyyhkyn suun ja katsot sinne niin syvälle kun voit.
Jos näet keltaisia pilkkuja kurkussa niin Trico on jo päässyt valloilleen.
Tämä tapa tarkistaa tilanne on kuitenkin jo myöhässä oleva toimenpide.
Minä olen tilannut Yhtyneistä laboratoriosta jonne minulla on sopimus viljelyputket ja vanupuikot.
Puikko käytetään kyyhkyn kuvussa ja pyöräytetään kupumaidossa. Puikko pannaan viljelyputkeen ja suljetaan. Testi on sama joka tehdään mm naisille kun epäillään tricomonasta emättimessä. Yhtyneissä on halpa hinta tälle tutkimukselle nimellä; trico ja hiivat. Ilman hiivoja testi on kallis.
Otan näytteen joka lakasta parista kyyhkystä aina ennen kisakauden alkua. Tarkastan tilanteen itseäni varten.
Yllämainittu on kuitenkin turha ja liian hankala operaatio. Asiasta pääsee sillä kun sekoittaa vaikka 2kk välein juomaveteen ohjeen mukaan tuotetta; Tricoplus tai BelgaMagix. Minä annan Flagyl 400mg ¼ tablettia kyyhkyn kupuun. Silloin voin olla varma ettei kyyhky ole juonut muualta kuten kylpyvedestä, sateesta jne...
Tämä on varmuus toimenpide jos haluaa kuitenkin olla varma ota näytte.
En tiedä onko sinun kyyhkyillä tätä Tricomanasta, mutta et tiedä sinäkään jos et ole testiä tehnyt tai lääkinnyt sitä vastaan. Suomessa linnuilla luonnossakin on tricomonasta.
Muista mahdollisista taudeista saat hyvän kuvan lukemalla sivuiltamme kohdan Viestikyyhkyt / kyyhkystaudit.
Palaan alussa mainitsemaan kohtaan:
Valmistajien eri ohjelmat kyyhkyjen valmennukseen ja kilpailuihin.
Eri valmistajat suosittelevat eri ohjelmia joiden pääasiallinen tarkoitus on tietenkin myydä eri tuotteita
Tällä hetkellä hollantilainen Belgica de Weerd http://www.belgicadeweerd.nl
tuntuu olevan suosituin Euroopassa. Heillä on myös hyvä puhelinpalvelu jos ongelmia on.
Guy Van der Auwera auttaa sinua mielellään
Itse firman omistaja eläinlääkäri de Weerd on maailmalla tunnetuin kyyhkyalan expertti.
Ohjelmat löytyvät nuorille ja vanhoille linnuille heidän sivuiltaan.
Tässä lyhennetty malli heidän ohjeistaan.
Nuoret linnut:
Joka 3. viikko BS-tuotetta kolmena päivänä ohjeen mukaan
2 viikkoa ennen treenejä BS 5pv
kerran viikossa Belga Bion 1pss 3L tai 1kg rehua
Huom!
erityinen huomio tuotteelle BS. Sillä on monia käyttötarkoituksia tricomonas, bakteerit ym.
tärkeä ominaisuus on vauhdittaa ns. pikkusulkasatoa jonka aikana nuori kyyhky on huono.
kisoihin:
1pv ennen Ornisol tai Ornispecial
kun kotiin:
heti 1,5 pv Belgasol 1tl 1,5L
Jonka jälken BS 1pss 2L
Aina tiistaisin Belga Bion 1pss 3L tai 1kg rehua.
Vanhat linnut:
1 viikko enen kuin kisat alkavat
3pv peräkkäin As tai OrniSpecia 1pss 2L
1pv ennen kisoja W.N. 1Pss 2L vettä
kun kotiin:
heti 1,5 pv Belgasol 1tl 1,5L
jonka jälkeen BS 1pss 2L
Pitkä matka:
4pv ennen pakkausta 2pv OrniSpecial 1pss 2L
1pv ennen Belga Forme 1pss 2L
pakkauspäivä Belgasol 1tl 1L
kun kotiin:
heti 1,5 pv Belgasol 1tl 1,5L
jonka jälken BS 1pss 2L
rehut voi kostuttaa laimennetulla Belgasolilla, kasvisöljyllä, valkosipuli öljyllä, veteen sekoitetulla sitruuna vedellä.
Eri keskustelupalstoilta löytyy ohjeita monista yrttien tyyppisistä tuotteista.
Kyyhkyille näissä ohjeissa annetaan valkosipulia, valkosipuliöljyä, teetä, omenaviini etikkaa....
Aivan samoin kuin muussakin elämässä joku suosittelee jollekin maitoa ja toinen sanoo ettei maitoa saa koskaan juoda. Varmasti valkosipuli ja omenaviinietikka toimivat kyyhkyillä samoin kuin ihmisillä. Teetä suosittelevat kaikki vanhat kyyhkyharrastajat maailmalla. Vallankin vihreää teetä.
Jotta menee vielä vaikeammaksi niin halukkaille löytyy kylpysuolaa, silmätippoja jne...
Paras ohje jonka olen personal trainerilta Peteriltä saanut koskien huonovointista kyyhkyä on;
kun katsot kyyhkyjä lakassasi, niin niiden päät pitää olla pystyssä ja sulat päässä kuin käärmeellä. Pörröinen kyyhky on aina merkki jostain.
Samoin hän puhuu aina että eihän niillä vain ole head disease = tautia päässä. En vieläkään tiedä mitä se tarkoittaa. Tämä tauti kuitenkin sekoittaa niiden suuntavaiston ja ne eivät tule hyvin kotiin. Olen keskustellut asiasta hänen kanssaan tunteja. Luulen että vastaukset ovat ympäripyöreitä juuri siksi että näkisin itse tulevan ongelman ja koitan eri vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi.
Tämä on varmasti hänen tapa antaa minulle henkistä valmentautumista oppia tuntemaan omat kyyhkyni.
Tällä tautia päässä hän tarkoittaa juuri pään höyheniä jotka ovat pystyssä. Ja se miksi ne ovat pystyssä, niin syitä on varmaan kymmeniä. Joka tapauksessa joka kerta kun menen lakkaan, niin etsin niitä jotka ovat vähän pörrössä. Vaisto kehittyy samoin kuin kyyhkyn tuntemus ja sen hoito.
Logiikka on hyvä.
Mene lakkaan ja siellä sinua odottaa 20 kyyhkyä. Niistä 18 on kuin käärmeet ja 2 on pörröllään. Rekisteröi nuo kaksi ja seuraa tilannetta. Jos niitä on kohta kolme tai useampi, niin jotain et ole tehnyt oikein ja ongelma on tulossa. Aivan pienikin muutos hoidossa tai ravinnelisä voi auttaa.
Kyyhky ystäväni Espoosta Ismael kävi vasta lakassani ja sanoi heti; tuo on hyvä kyyhky. Se on vallannut parhaan paikan istua. Se kyttää koko ajan meitä ja on valmis lähtemään karkuun. Se on koko ajan tarkka.
Ismael lähti, niin merkkasin kyyhkyn. Ainakin sen paikka on edelleen sama. Se lähtee aina hyvin ulos. Se tulee yleensä ekana sisään. Katolla se on tosi skarppi jne..
Totuus sen hyvyydestä viestikyyhkynä saadaan syksyllä. Vainu on hyvä.
Merkattu kuitenkin on, niin näen osuiko Ismael?
Tuntuu että jokaisella on oma tapa etsiä hyvää kyyhkyä. Mielipide hyvyydestä on vain mielipide.
Samoin on monia tapoja ruokkia, hoitaa, lääkitä ja valmentaa kyyhkyjä.
Onneksi meillä on mitta ja kello; niiden antama totuus hyvästä linnusta ja oikeasta hoidosta on armoton.
Juha Ruutsalo