” SM-ajan 485970m nopeuteen yli 1000km 970,52m/1000m” Mitä tämä oikein tarkoittaa. Pitkän miettimisen jälkeen olen päätellyt sen tarkoittavan ” SE-tuloksen 485970 metrin matkalla nopeuteen 970,52 metriä minuutissa”. Olenko päätellyt oikein vain sisältyykö ilmaisuun jotakin, jota en vain oivalla. Tämä ei ole pottuilua, olen ihan oikeasti miettinyt ilmaisun tarkoitusta, kunnes hoksasin ajatushäikäksi. Sattuuhan sitä niin väärin ilmaisemista kuin väärin ymmärtämistäkin ja keskustelu muuttuu keskusteluksi keskustelusta. Mutta kilpailusäännöistä ja lillukanvarsista: Nykyisten sääntöjen pohja on luotu aikana, jolloin kilpailijatunnus teipattiin maalarinteipillä linnun jalkaan ja tunnus ilmoitettiin puhelinsoitolla. Kyyhkynomistajat pyörivät kännykkä korvalla lakassaan: ”xy2, z18, w5, xy2 vai joko minä sen ilmoitin”. Ja kilpailunjohtajan puhelin oli varattuna pitkään. Sitten siirryttiin tekstiviesteihin ja numerorenkaisiin. Sääntöihin olisi silloin pitänyt laittaa, että tunnus on ilmoitettava lintu kerrallaan, mutta jäi pois, ajattelemattomuuttako vai nuukuuttako? Nurinaakin synti: ”Toiset lukee kiikarilla jo katolta”. Ei siihen kiikaria tarvinnut, näki sen hyvänäköinen muutenkin. Sääntöjen tarkoitus oli, että lintu menee sisään, sitten luetaan ja ilmoitetaan. Monen linnun tunnuksen ilmoittaminen yhdellä viestillä heikentää ensinnä luetun tulosta ja vain se ensinnä ilmoitettu kilpailee osakilpailuvoitosta, ”tyhmyydestä sakotetaan”. Jälkipään sijoittumista pisteille ei silloin paljon mietitty, kilpailu ei silloin ollut kovin "veristä". Mutta korjaamista siinä varmaankin on. Sitten tulivat speedyt, briconit, chipit, clubmasterit ja mitä niitä onkaan. Nykyisellä käyttötavalla ne ovat tyhjän panttina ja aiheuttaneet vain lisääntyvää epäluottamusta. Piste. Ja tärkeintä on luottamuksen ilmapiirin palauttaminen.
Paras lintu-kisan uudistamishahmotelmat ovat oikean suuntaisia, vanhat 800 km 3-(4?) kisasta, nuoret 500 km 3-4 kisasta. Perusajatus on oikea, käytännön järjestelyissä on hiomista ja vääntöäkin syntyy.
Kisakalenteri: Paras ajankohta Juhannuksen tietämistä elokuun alkuun ja jos keväinen lentokielto joskus poistuu ( sen poistamiseen on pyrittävä, viestikyyhky ei ole vesilintu ) niin jo aikaisemminkin, mutta huomioitava sekin, että osassa lakoista ensimmäisen kierroksen pojat kuoriutuvat vasta maaliskuun alussa.
Rokotukset: Viranomaismääräyksiä on noudatettava, mutta määräysten muuttamiseen pyrittävä( vain ulkomailta tuodut rokotettava. Löytökyyhkyt???)
Kilpailukeskus: Turhan komealta kalskahtava nimi. Kilpailukeskus, bensa-aseman piha. Mutta olkoon. Onko mahdollista, että olisi vain yksi ja pysyvä kilpailukeskus. Ja olisiko jollakin jäsenellä sopivia tiloja, varasto kuljetuslaatikoille ja vähän ylimääräistä komerotilaa muille tarvikkeille? Linnut koottaisiin kilpailua edeltävänä päivänä kilpailukeskukseen, tarkastetaan, luetteloidaan, kilpailuchipit ja/tai numerorenkaat jalkaan ja kuljetuslaatikoihin. Clubmasters on kokoamispäivänä kilpailukeskuksessa
Kuljetus: Keskitetysti yhdellä autolla (peräkärry?) vapautuspaikkoihin, joita olisi 5 -6 kpl eripuolilla Suomea siten, että tasapuolisuus voisi toteutua kauden aikana. Tähänhän, siis tasapuolisuuteen, nykyisen säännön osakilpailujen pisteytysjärjestelmällä on pyritty, liekö sitten toteutunut hyvin vai huonosti. Vai-sanan voi jättää poiskin? Vapautuspaikat ovat pysyviä ja julkisia. Kilpailumatkat mitataan keskitetysti. Sijaintikoordinatit ovat julkisia. Käyttöön otetaan MML:n virallinen koordinaatisto, olemmehan Suomessa ja Euroopassa.
Kustannukset: Kustannukset korvataan kilpailumaksuista ja yhdistyksen kassasta.
Lentosuunnista: Lentosuunnat ovat Suomen oloissa ongelmallisia. Useinhan on lennetty jopa vastakkaisiin suuntiin ja tuulen suunta on vaikuttanut tuloksiin. Jos kaksi lintua, molemmat nopeudeltaan 1000 m/min, lentävät toinen vastatuuleen ja toinen myötätuuleen ja tuulen nopeus on heikko 3 metriä/sek eli 180 metriä/min. Myötätuuleen lentävän nopeudeksi tulee 1180 m/min ja vastatuuleen lentävän 820 m/min. Mikään aerodynamiikka tai luovimistaito ei tätä tosiasiaa muuksi muuta , sen kanssa on vain elettävä. Ainoa mahdollisuus olisi lentosuuntien yhdenmukaistaminen. Nykyisten kilpailevien lakkojen sijainti huomioiden 90 asteen sektoriin voisi päästä jostakin Karjalasta käsin ja ehkä aivan Länsirannikoltakin.
Lopuksi ja ennen kaikkea: Kaiken toiminnan tulee olla niin selkeätä, avointa, reilua, läpi näkyvää ja sääntöjen mukaista, ettei synny mahdollisuuttakaan epäilyihin epäreiluudesta, etuilusta tai peräti vilpistä. Muistetaan vanha sanonta: ”Niin on, jos siltä näyttää”.
Toiste lisää, jos viitsin. -eero-
|