Suomen Viestikyyhky-Yhdistys ry

Kilpailumatka mitataan kahden kiinteästi maassa olevan pisteen väliltä. Lintu lentää maasta irti olevassa enemmän tai vähemmän johonkin suuntaan liikkuvassa ilmassa. Vertaa virrassa soutamiseen ja kokeilemalla saat kouriin tuntuvan todisteen.
Tuskinpa ne Sinunkaan kyyhkyt ihan yhtenä rintamana sputnikista meni, et vain seurannut.
Bricon-laite on epäluotettava. Montako on korjattavana? Ei lue aina sisään menneen kyyhkyn chippiä. Kaiken huipuksi lukee myös vain kilpalomakkeessa olleen ( siis ei laatikossa eikä lähdössäkään olleen) kyyhkyn chipin.
-eero-

Virrassa soutaminen on ihan hyvä vertaus. Molemmissa on väliaine, toisessa se on ilma ja toisessa vesi. Kummassakin on pyörteitä, suvantoja ym. matkan varrella. Tuuli riepottelee ihan samalla tavalla kuin virtakin, kun vain suhteellinen nopeus vastukseen otetaan huomioon. Kun sitten verrataan maanopeuteen, niin myötäseen on helpompi mennä kuin vastaiseen se nyt on selvä. Ainakin vastatuuleen / virtaan joutuu käyttämään enemmän paukkuja jos meinaa samassa ajassa saman matkan kulkea. Samoin sivutuuli tai poikittain virtaan meneminen kuluttaa.

ao. linkissä on pohdittu asiaa hieman teoreettisemmin.

http://www.auf.asn.au/navigation/wind.html

Tuulen vaikutusta ei kuitenkaan voida aukottomasti ottaa huomioon, joten lienee helpompi vain luottaa siihen että kisakauden aikana jokaiselle sattuu kaikenlaisia tuulia. Ja jos joutuisi / saisi päättää ottaako kilpailuun huippu kuntoisen ja motivoituneen linnun vai suotuisan tuulen, tuskin kenenkään tarvitsee kovin pitkään vastausta miettiä.

Kaikki vertaukset on huonoja jos tuolle tasolle halutaan mennä. Käsittelin asiaa Virtausdynamiikan tasolla, mihin nuo edellä mainitutkin kuuluu. Ihan riittävän monta vuotta fysiikkaa tahkonneena tiedän kyllä noiden eroavan toisistaan selkeästi, mutta silti niitä voi tietyiltä osin verrata.

Luin kyllä linkkisi missä käsiteltiin ilmailun historiaa ja lentokoneen ja linnun lentämistä. Siksi laitoinkin tuon linkin missä pohditaan tarkemmin tuulen vaikutusta lentämiseen.

Ollaan kait kuitenkin siitä asiasta samaa mieltä, että tuulen vaikutusta ei ole helppoa ottaa kilpailusäännöin huomioon. Vaikka rakentaisi minkälaisen korjauskertoimen tahansa, niin todennäköisesti se vain aiheuttaisi enemmän sanomista. Kuin se että tuulet nyt vain kuuluu osana kilpailuun ja sille ei voi mitään.

En tarkoittanut korjauskertoimella eliminointia.
Nythän lähes aina lähtö tapahtuu niin, että kyyhkyjä lähtee vastakkaisiin suuntiin ja kilpailumatkojen pituuserot jopa kymmenkertaisia.
Tehdäänpä kolme karttaharjoitusta: 1. Lähtöpaikka Ilomantsin Virmajärvelle sinne "Suomineidon silvotun pakaran päälle". 2. Samassa kilpailussa kaksi lähtöpaikkaa Imatra ja Kuhmo. 3. Samassa kilpailussa kaksi lähtöpaikkaa vaikkapa Kustavi ja Kokkola.
Miltä lentosuunnat ja matkat näyttävät?
Kahden lähtöpaikan idea on ollut esillä ennenkin, mutta se on aina tyrmätty sillä, että olosuhteet olisivat erilaiset. Eikö ne nyt sitten ole erilaiset, toiset lentävät pohjoiseen ja toiset etelään, toiset lentävät 500 km ja toiset 50 km?
Lähtöpaikkojen toisenlainen sijoittelu on logistiikkakysymys ja tietenkin kustannuskysymyskin.

Kannatan kumppanuuslakkaideaa. Siis kahden tai useamman omistajan (lakan) kyyhkyjä samassa lakassa (rakennuksessa). Toisi ehkä lisää kilpailijoita ja alentaisi kilpailu- ja harjoituskustannuksia.

Heitänpä tähän lopuksi kysymyksen, miten jyvät erotetaan akanoista?
Minun mielestäni se tapahtuu niissä katastrofikisoissa, jotka voitetaan alle 500 metrin tuloksella, pisteitä jaetaan vielä kävelyvauhdillakin ja toinen puoli on hukassa vielä kilpailuajan päättyessä. Silloin ovat olosuhteet olleet tietämättämme sellaiset, että "miehestä on otettu mittaa". Ihan samat linnut niissäkin kisoissa ovat lentäneet kuin parempien tulosten kisoissakin. Joskus Ferrarin sijasta tarvitaan maasturia.
-eero-